Miksi muuttaisit elintapojasi?

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on selkeyttää käsitettä elintapasairaudet sekä kannustaa pieniin arjen muutoksiin, joilla on vaikutusta sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteemme. Kaikkia terveysmurheita ei voi omalla toiminnallaan ennaltaehkäistä, sillä myös perimä ja ympäristö vaikuttavat hyvinvointiimme. Arkipäivän valinnoilla voimme kuitenkin vaikuttaa paljon omaan terveyteemme.

Mitä ovat elintapasairaudet

Kansantaudit ovat sairauksia, joilla on suuri merkitys koko väestön kansanterveydelle. Puhutaan myös pitkäaikaissairauksista ja elintapasairauksista, koska elintavoilla on suuri merkitys sairauksien synnyssä, hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.

Elintapasairaudet ovat niminä kaikille tuttuja: diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, syövät, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, krooniset keuhkosairaudet ja eräät mielenterveydenhäiriöt. Ennen varsinaista sairauden toteamista henkilöllä voivat esimerkiksi verenpaine tai / ja kolesteroli olla kohollaan tai / ja hänellä voi olla ylipainoa.

Terve Suomi 2023 -tutkimuksessa 52 % miehistä ja 58 % naisista ilmoitti itsellään olevan jokin pitkäaikainen sairaus tai muu pitkäaikainen terveysongelma. Väestötasolla tämä tarkoittaa 2,5 miljoonaa aikuista.  Pitkäaikaissairaudet ja terveysongelmat yleistyvät iän myötä, sillä lähes 80 prosentilla 75 vuotta täyttäneistä oli jokin sairaus- tai terveysongelma.

Kyseiset sairaudet ja niiden riskitekijät olisivat suurelta osin ehkäistävissä kiinnittämällä huomiota syömiseen, liikkumiseen, päihteiden käyttöön ja uneen. Myös sosiaalisilla suhteilla on merkitystä hyvinvointiimme. Terve Suomi 2023 tutkimuksen mukaan moni riskitekijä kuten tupakointi on vähentynyt. Ylipainon kehitys kuitenkin huolettaa, sillä se tulee vaikuttamaan diabeteksen ja muiden sairauksien yleistymiseen.

Kenen on vastuu elintapasairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta

Keskustelu siitä, kenen on vastuu terveyden edistämisestä; yksilön vai yhteiskunnan viriää säännöllisin väliajoin ja etenkin silloin kun elämme taloudellisesti tiukempia aikoja.

Yhteiskunta voi tukea väestötason näkökulmasta elintapojen muutosta tekemällä verotukseen ja erilaisiin yhteiskunnan rajoituksiin liittyviä muutoksia. Esimerkiksi viime aikoina on ollut esillä terveydelle haitallisten elintarvikkeiden verotuksen kiristäminen.

Kunnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä on laaja-alainen ja kuuluu kaikkien hallinnonalojen toimintaan. Kunta voi tukea terveyttä ja hyvinvointia esimerkiksi huolehtimalla elinympäristöstämme säilyttämällä viheralueita sekä pitämällä pyörätiet ja liikunta-alueet hyvässä kunnossa.

Hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta ja näin ollen myös terveyden edistämisestä. Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen ovat pitkäjänteistä toimintaa ja oikeita asioita tehtäessä vaikuttavuus näkyy monesti viiveellä. Tällä hetkellä elämme aikaa, jolloin terveydenhuollon palveluja karsitaan. Ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen on yleensäkin ollut vaikea löytää resursseja, vaikka sairauksista aiheutuvat kustannukset ovat moninkertaiset. Aina ei ole kyse taloudellisista resursseista vaan myös asenteista, arvoista ja valinnoista. 

Jokaisella meistä on vastuu omasta hyvinvoinnista ja terveydestä, mutta milloin hyvinvointipalvelujen tulisi ottaa enemmän vastuuta yksilön terveyden edistämisestä. Tiedämme, että elintapojen muuttaminen on monesti vaikeaa. Olemme erilaisia ja toiset tarvitsevat siinä enemmän tukea kuin toiset. Sanotaan, että ihmisillä on tietoa. Miten tiedontulvasta erottaa omalle kohdalleen oleellisen tiedon ja saa sen vietyä omaan arkeensa. Mitä ovat konkreettisesti ne toimet, joita lähteä toteuttamaan. Mistä muutoksessa kannattaa lähteä liikkeelle, mitä pitäisi tehdä ensin. Onnistuuko muutos ilman tukea.

Pienillä muutoksilla parempaa terveyttä

Terveys on meille tärkeä arvo; kukapa meistä ei haluaisi pysyä mahdollisimman terveenä mahdollisimman pitkään. Aina tämä ei ole meistä itsestä kiinni, mutta elintapasairauksien ennaltaehkäisyyn, niihin sairastumiseen ja hoitoon voimme vaikuttaa omalla toiminnallamme.

Alla olevassa taulukossa on esimerkkeinä muutama viime aikoina tehty tutkimus, joissa on melko pienillä arkipäivän muutoksilla voitu todeta muutoksen vaikutus tiettyihin elintapasairauksiin. Tulosten perusteella kannattaa harkita portaiden käyttöä hissin sijaan, askelten lisäämistä päivittäisiin rutiineihin ja syödä esimerkiksi punaisen lihan sijaan kourallinen pähkinöitä päivässä.

Tästä voit lähteä liikkeelle; tee arkeesi ja sinulle sopiva pieni muutos ja noudata sitä säännöllisesti. Kun koet, että muutos on solahtanut arkeesi, niin kokeile toista pientä muutosta. Elämässä sattuu ja tapahtuu, eikä kaikki aina mene suunnitelman mukaan. Tärkeintä on kuitenkin yrittää ja mahdollisten repsahdusten jälkeen yrittää uudelleen tai kokeile jotain toista muutosta, joka onnistuu helpommin.

Jos haluat lisätietoa aiheesta terveysliikuntaan liittyen, käsittelen sitä artikkelissa: Millaista on terveyttä edistävä liikunta.

Lopuksi

Alussa kysyin ”Miksi muuttaisit elintapojasi”. Suurin osa tekisi sen varmaan voidakseen paremmin ja pysyäkseen terveenä. Miksi? Jotta voisi harrastaa mahdollisimman pitkään tykkäämäänsä lajia, jaksaisi touhuta perheen kanssa, voisi lähteä vielä 10 vuoden päästä ystävien kanssa vuosittaiselle vaellukselle, jaksaisi nauttia mökkielämästä vielä eläkkeelläkin.

Jos kyseinen aihe tai terveyden edistäminen muutenkin kiinnostaa sinua, niin tutustu luento- ja asiantuntijapalveluihini ja ole yhteydessä tiina@te-akatemia.fi

Artikkelissa käytetyt lähteet:

Banach M, Lewek J, Surma S et al. 2023. The association between daily step count and all-cause and cardiovascular mortality: a meta-analysis. European Journal of Preventive Cardiology. Vol. 30, issue 18.

Jayedi A, Zargar M, Emadi A et al. 2024. Walking speed and risk of type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis. British Journal of Sports Medicine. Online issue publication March 13, 2024.

Kuntaliitto. Terveyden edistäminen. Sisältö tarkistettu 3.5.2023.

Lehtoranta L, Koskinen S & Lundqvist S. Terve Suomi 2023. Pitkäaikaissairastuvuus. Sivu päivitetty 30.11.2023.

Neuenschwander M, Stadelmaier J, Eble J. et al. 2023. Substitution of animal-based with plant-based foods on cardiometabolic health and all-cause mortality: a systematic review and meta-analysis of prospective studies. BMC Medicine, vol. 21, number 404.

Song Z, Wan L, Wang W et al. 2023. Daily stair climbing, disease susceptibility, and risk of atherosclerotic cardiovascular disease: A prospective cohort study. Atherosclerosis, vol. 386.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL. Yleistietoa kansantaudeista. Päivitetty 5.12.2023.