Miten luonto edistää terveyttämme?

Tässä artikkelissa kerron luonnon monipuolisista terveysvaikutuksista. Tavoitteena on, että tiedostamalla nämä vaikutukset haluaisimme hakeutua luontoon säännöllisesti. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa luonnon terveysvaikutukset pitäisi huomioida paremmin, sillä asiasta on jo paljon tutkimusta.

1. Luonto altistaa vähemmän melulle ja saasteille

Liikenteen melun on todettu aiheuttavan unen katkonaisuutta ja lyhenemistä sekä stressihormonitasojen nousua, mikä edistää verisuonisairauksia. Altistuminen ilmansaasteille aiheuttaa kehittyneissä maissa eniten vakavia terveyshaittoja, joita ovat hengityselinsairaudet ja krooniset sydän- ja verisuonitaudit. Puusto ja muu kasvillisuus sitovat ilmansaasteita ja näin parantavat ilmanlaatua. Ne myös varjostavat ja viilentävät lämpötiloja sekä suojaavat helteiltä.

Suomalaisista 70 % asuu kaupungeissa, mutta luonto jossakin muodossaan on kuitenkin lähes jokaisen ulottuvilla. Terveyshyötyjen saaminen luonnosta edellyttää, että siellä käydään säännöllisesti. Helpon saavutettavuuden vuoksi luontoalueiden tulisikin sijaita lähellä. Jatkossa kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa tulisi huomioida monimuotoisen luonnon merkitys ihmisten terveydelle.

2. Luonto vähentää stressiä

Jokaisella on kokemuksia siitä, kuinka luonnossa liikkuminen tai siellä vain oleminen parantaa mielialaa. Tutkimuksissa on todettu luonnossa olemisen vähentävän masennusta ja ahdistusta.

Luonnossa tarkkaavaisuutta ei tarvitse kohdentaa tahdonalaisesti kuten rakennetussa ympäristössä. Näin aivot pääsevät palautumaan kuormituksesta. Puhutaan tarkkaavuuden elpymisen teoriasta.

Palautumista tapahtuu myös kehon automaattisten fysiologisten ja emotionaalisten muutosten myötä; stressihormonien määrä, sydämen syke, verenpaine, lihasjännitys ja hengitystiheys laskevat. Näiden muutosten myötä negatiiviset tunteet lieventyvät. Puhutaan psyko-fysiologisen stressin vähenemisen teoriasta.

Luonnon vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin on havaittavissa kun lähiviheralueilla käydään vähintään 30 minuuttia 2-3 kertaa viikossa tai pidemmällä luontoretkellä käydään 2-3 kertaa kuukaudessa. Tyrväinen 2023 toteaakin osuvasti, että vaikutukset hyvinvointiin ovat yleensä lyhytaikaisia ja päiviä kestäviä, mutta säännöllisillä käynneillä niistä tulee pitkäaikaisia.

3. Luonto lisää fyysistä aktiivisuutta

Luonnossa liikkuminen tuntuu kevyemmältä. Liikkuessa tulee ihailtua ja ihmeteltyä luontoa, joten suorittaminen unohtuu. Matka etenee lähes itsestään. Terveysliikunnan suositus on 30 minuuttia kohtuullisesti rasittavaa (hengästyy, pystyy puhumaan) fyysistä aktiivisuutta päivässä. Jos kotisi tai työpaikkasi lähellä tai matkan varrella on puistomaista luontoa tai metsäpolku, saat itsellesi sekä päivittäisen luonto- että liikunta-annoksen melko helposti.

Koska fyysinen aktiivisuus luonnossa lisääntyy lähes huomaamatta, voi luontoliikunta ehkäistä monia liikkumattomuudesta johtuvia sairauksia kuten diabetesta ja sydän- ja verisuonisairauksia. Tämän lisäksi luontoliikunta voi toimia erilaisten terveysongelmien kuten uniongelmien ja selkä- ja nivelvaivojen hoidon tukena.

4. Luonto lisää sosiaalisuutta tai tarvittaessa vähentää sosiaalista kuormittuneisuutta

Luontoon mennään monesti perheen, ystävien, harraste- ja työporukan seurassa. Tavoitteena on tällöin vahvistaa sosiaalisia suhteita. Tutkimuksissa onkin todettu, että hyvät sosiaaliset siteet ovat tärkeitä terveydelle ja sosiaalisesti aktiiviset ihmiset elävät pitempään. Tutkimuksissa on myös todettu, että tunne tilanahtaudesta lisää yksinäisyyttä. Kun ihminen näkee puita tai taivaan ja kuulee lintujen laulua, yksinäisyyden tunne vähenee.

Arki voi olla kiireistä ja eri aistiärsykkeiden kuormitus koetaan rasittavana. Luonto on paikka, jossa voi rauhoittua kiireestä ja kuunnella hiljaisuutta tai luonnon ääniä; puiden huminaa, lintujen laulua ja puron solinaa.

5. Luonto vahvistaa vastustuskykyä

Monimuotoinen mikrobialtistus suojaa autoimmuunityyppisiltä sairauksilta, joissa immuunijärjestelmä on epätasapainossa ja tulehdusherkkä. Näitä sairauksia ovat allergiat, astma, diabetes, tulehdukselliset suolistosairaudet ja monet syövät. Esimerkkinä tästä on suomalainen tutkimus, jossa seurattiin yli 10 600 vastasyntynyttä lasta vuoden ikään asti. Tutkimuksessa havaittiin, että ensimmäisen elinvuotensa lähellä maatalousvaltaisia alueita asuvilla lapsilla oli pienempi riski sairastua tyypin 1 diabetekseen verrattuna lapsiin, jotka asuivat kaupunkiympäristössä (Potilaan Lääkärilehti 2021).

Metsässä oleilulla on todettu vaikutusta veren vasta-ainepitoisuuksiin, jolla on puolustuskykyä lisäävä vaikutus. Lisäksi puiden erittämien terpeenien (havupuiden pihkassa ja kasvien eteerisissä öljyissä esiintyviä yhdisteitä) on katsottu aktivoivan verenkierron tappajasoluja ja tätä kautta luonnossa oleskelun mahdollisesti hillitsevän jopa kasvainten muodostumista.

Lopuksi

Tutkimusnäyttöä luonnon vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin on jo paljon ja vaikutukset ovat myös mitattavissa. Luonnon terveysvaikutuksia ei ole kuitenkaan hyödynnetty kovinkaan paljon esimerkiksi terveydenhuollossa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Luonto on kuitenkin lähes kaikille helposti saavutettava ja maksuton hyvinvoinnin edistäjä.

Planetaarinen terveys ja hyvinvointi tarkoittaa, että ihmisen ja muun luonnon terveys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia toisistaan. Ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus vaikuttavat ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kaikkialla, toisaalta säilyvä luonto tarjoaa mahdollisuuden positiivisen terveyden- ja hyvinvoinnin ylläpitoon (THL 2024). Pidetään siis huolta luonnostamme niin se pitää huolta meistä.

Jos kyseinen aihe tai terveyden edistäminen muutenkin kiinnostaa sinua, niin tutustu luento- ja asiantuntijapalveluihini ja ole yhteydessä tiina@te-akatemia.fi

Artikkelissa käytetyt lähteet:                                            

Haveri H. & Simkin J. 2023. Luontoympäristöjen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM 139(10):851-9

Lipponen M, Vehmasto E, Simkin E ym. 2023. Terveysmetsätoiminta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Luke, luonnonvarakeskus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 94/2023.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Planetaarinen terveys ja hyvinvointi. Päivitetty 27.3.2024.

Tyrväinen L. 2023. Luonnosta mielenterveyttä, kuntoa ja elämänlaatua. Lääkärikirja Duodecim, päivitetty 28.8.2023.

Potilaan Lääkärilehti. Maatalousympäristö saattaa suojata tyypin 1 diabetekselta. Julkaistu 4.6.2021