Ravintosuositukset ja rauhallista Joulunaikaa

Uudet ravitsemussuositukset julkaistiin juuri kohun saattelemana. En käy tässä artikkelissa läpi niiden tarkempaa sisältöä, sillä siitä on kirjoitettu mediassa paljon. Kirjoitan muutaman ajatuksen siitä, miten tällaisen suosituksen merkitys pitäisi mielestäni nähdä.

Kestävää terveyttä ruoasta -kansalliset ravitsemussuositukset 2024 julkaistiin marraskuun lopulla. Aiheesta virinneen keskustelun teemoiksi julkisuudessa ovat nousseet muun muassa; mitä saa syödä ja kuinka paljon, ovatko suositukset tehty terveys- vai ympäristönäkökulmasta, mitä suositukset tarkoittavat maataloudelle ja muulle elinkeinotoiminnalle. Uudeksi ja ehkä uhkaksikin koetun asian äärellä keskustelun laineet lyövät aluksi helposti yli, mutta tasaantuvat ajan kuluessa. Niin käy nytkin.

Edelliset ravitsemussuositukset julkaistiin vuonna 2014 eli 10 vuotta sitten. Siinä ajassa on ehtinyt kertyä runsaasti uutta kansainvälistä ja kansallista tutkimustietoa ravinnon merkityksestä terveydelle. Viime vuonna julkaistiin pohjoismaiset ravitsemussuositukset, joihin myös Suomen suositukset pohjautuvat. Yksittäisen kansalaisen on mahdotonta seurata alan tutkimusta ja siksi on hyvä, että laaja kokoonpano parhaita asiantuntijoita tuottaa meille yhteenvedon olennaisista asioista suosituksen muodossa.

Asiantuntijat eri aloilta tuottavat ravitsemukseen ja ruokatalouteen liittyvää tutkimustietoa esimerkiksi terveyteen, ympäristöön sekä maatalouteen ja muihin elinkeinoihin liittyen. Erilaisia tutkittuun tietoon perustuvia näkökulmia joudutaan sovittelemaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Julkista, asiaperusteista ja toisten asiantuntemusta kunnioittavaa keskustelua tarvitaan päätöksenteon tueksi.

Ravitsemussuositusten laatijat ovat todenneet, että ne on tehty ensisijaisesti terveysnäkökulmasta; kaikki määrälliset suositukset perustuvat tutkimusnäyttöön ravinnon ja terveyden välisestä yhteydestä. On ymmärrettävää, että nykymaailmassa ravitsemussuositusten tavoitteena on entistä vahvemmin edistää myös planetaarista terveyttä eli ihmisten ja muun luonnon toisiaan tukevaa hyvinvointia ja terveyttä. Eikö näin pitäisi olla kaikessa toiminnassamme tänä päivänä.

Ravitsemussuositusten tavoitteena on edistää kansanterveyttä ja tiettyjen sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa ruokavaliolla on keskeinen merkitys. Jo pitkään on tiedetty, että esimerkiksi suolan liikakäyttö nostaa verenpainetta ja rasvan liikakäyttö kolesterolia, jotka aiheuttavat tyypin 2 diabetesta, sydän- ja verisuonisairauksia ja metabolista oireyhtymää. Uuden suosituksen myötä nousi esiin etenkin lihan ja leikkeleiden merkitys paksu- ja peräsuolisyövän aiheuttajina. Ravinnon vaikutuksesta terveyteen on niin paljon tutkimustietoa, että jokainen, joka haluaa terveempiä elinvuosia ei voine jättää suosituksia huomioimatta.

Suosituksessa todetaan, että sitä on tarkoitus hyödyntää terveydenhuollossa, ruokapalveluiden ateriasuunnittelussa, elintarvikkeiden tuotekehityksessä, viestinnässä sekä ravitsemusopetuksen ja ruokakasvatuksen perusaineistona. Yhteiskunta voi tietyillä toimillaan ohjata syömistämme, mutta viimekädessä päätämme siitä omilla valinnoillamme. Laittamalla leivän päälle yhden leikkeleen kahden sijaan ja syömällä kaksi hedelmää yhden sijaan on jo muutos terveempään suuntaan. Tällä on merkitystä, kun sen tekee päivittäin. Pieniltä tuntuvat muutokset ovat väestötasolla terveyden kannalta merkittäviä.

Syöminen vaikuttaa terveyteemme, mutta niin vaikuttavat monet muutkin asiat. Näitä ovat riittävä uni ja liikkuminen, palautuminen, mielen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet, mielekäs työ / opiskelu tai muu tekeminen.  Jos jokin näistä osa-alueista ei toimi edes kohtuullisesti, on sillä vaikutusta hyvinvointiimme.

Jos jaksamme huolehtia edellä mainituista asioista normiarjessamme, auttaa se selviämään niistä hetkistä, jolloin emme tähän kykene. Huolehtiminen elämäntavoistamme on yksi keino vahvistaa resilienssiämme eli kykyä kohdata haasteita ja selvitä vastoinkäymisistä, joita elämässä tulee vastaan.

Päivittäin säännöllisesti syömiemme ruoka-aineiden valinnat sekä ruokavalion kokonaisuus ratkaisevat pitkälti sen, syömmekö terveyden kannalta hyvin. Sama koskee myös muita elintapojamme; kokonaisuus ratkaisee. Välillä on huonosti nukuttuja öitä, on stressaavia päiviä eikä jaksa liikkua. Kuitenkin se, että yleensä nukumme hyvin, liikumme ja osaamme palautua stressistä auttaa jaksamaan ja edistää terveyttä.

Vuodenvaihde lähenee; tulee summattua mennyttä vuotta ja ehkä asetettua toiveita ja odotuksia uudelle vuodelle 2025. Saattaapa toiveita kohdistua parempaan itsestä huolehtimiseen ja hyvinvointiinkin ja tähän voimme itse vaikuttaa omalla tekemisellämme.  

Jouluun kuuluu hyvä ruoka ja yhteiset ruokailuhetket läheistemme kanssa ovat tärkeä osa juhlaa. Nautitaan siis hyvästä ruosta ja läheistemme seurasta.

Hyvää ja rauhallista joulunaikaa kaikille.